Luonteenvahvuudet
Myönteisiä tapoja ajatella, tuntea ja toimia. Esimerkiksi uteliaisuus, harkitsevaisuus ja reiluus.
Vahvuusmatkan malli
Tunnista – Hyödynnä – Suuntaa
Kasvu ei aina tarkoita, että pitäisi muuttua toiseksi. Joskus tärkeämpää on oppia tunnistamaan, käyttämään ja suuntaamaan sitä hyvää, joka meissä jo on.
Vahvuuksista tietoisia valintoja omaan elämään.
Saatat tunnistaa vahvuutesi hyvin, mutta huomata käyttäväsi niitä tavalla, joka kuormittaa. Autat muita, mutta oma aikasi loppuu. Jatkat sinnikkäästi, vaikka tarvitsisit tauon. Osaat paljon, mutta et ole varma, mihin haluat osaamistasi suunnata.
Vahvuusmatkan mallissa omaan kokemukseen pysähtyminen yhdistyy käytännön kokeiluihin. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, jotka sopivat sinulle, elämäntilanteeseesi ja siihen, mitä pidät tärkeänä.
Tunnista
Mitä minussa jo on?
Omat vahvuudet jäävät helposti huomaamatta. Se, mikä tuntuu itselle tavalliselta, voi olla toiselle juuri se asia, jota hän sinussa arvostaa: tapasi kuunnella, kysyä, rohkaista tai nähdä mahdollisuuksia vaikeassa tilanteessa.
Vahvuus voi näkyä siinä, että uskallat kysyä, vaikka muut vaikenevat. Siinä, että huomaat ryhmän ulkopuolelle jäävän ihmisen. Tai siinä, että pystyt tarkastelemaan omaa näkemystäsi uudelleen.
Tässä vaiheessa etsimme konkreettisia esimerkkejä. Pelkkä sana, kuten uteliaisuus tai ystävällisyys, kertoo vasta vähän. Kiinnostavaa on, miten se näkyy juuri sinun toiminnassasi ja millaisia vaikutuksia sillä on.
Tarkastelemme myös osaamistasi, kokemuksiasi ja voimavarojasi. Vaikeuksista ei tarvitse löytää opetusta tai vahvuutta. Voit itse päättää, mitä kokemuksiasi haluat käsitellä.
Se, mitä tunnistat itsessäsi nyt, on lähtökohta. Sinulla on mahdollisuus oppia uutta ja harjoitella myös toimintatapoja, jotka eivät vielä tunnu luontevilta.
Hyödynnä
Miten käytän vahvuuksiani viisaasti?
Vahvuuksien hyödyntäminen tarkoittaa niiden sovittamista tilanteeseen. Sinnikkyys voi auttaa viemään tärkeän asian loppuun. Joskus sen rinnalle tarvitaan harkintaa ja päätös vaihtaa suuntaa. Ystävällisyys voi näkyä auttamisena, mutta myös rehellisenä keskusteluna ja selkeinä rajoina.
Tutkimme, milloin tuttu tapasi toimia auttaa ja milloin sitä olisi hyvä muuttaa. Jääkö jokin vahvuutesi käyttämättä? Käytätkö toista niin paljon, että se alkaa kuormittaa sinua tai muita?
Valitsemme pieniä, todelliseen arkeen sopivia kokeiluja. Kokeilu voi olla oman näkemyksen kertominen palaverissa, uuden ratkaisun testaaminen tai vastuun jakaminen asiassa, jonka tavallisesti hoitaisit yksin.
Sen jälkeen tarkastelemme vaikutuksia. Mitä tapahtui? Miten muut reagoivat? Mitä kokeilu vaati voimavaroiltasi? Jos ensimmäinen keino ei auta, voimme muuttaa sitä.
Suuntaa
Mihin haluan käyttää sitä, mitä minussa on?
Kaikkea, missä olet hyvä, ei tarvitse tehdä enemmän.
Voit olla taitava organisoimaan, kuuntelemaan tai ratkaisemaan muiden ongelmia ja silti huomata, että haluat antaa aikaasi myös jollekin muulle. Osaaminen ei yksin ratkaise sitä, mikä on sinulle mielekästä.
Suuntaa-vaiheessa vahvuudet yhdistyvät arvoihin ja merkityksellisiin tavoitteisiin. Tarkastelemme, mitä haluat elämässäsi vaalia, muuttaa tai saada aikaan.
Mikä on sinulle tärkeää juuri nyt? Mihin haluat vaikuttaa? Keiden kanssa haluat viettää aikaasi? Mitä haluaisit arjessasi olevan enemmän – ja mitä vähemmän?
Suunnan ei tarvitse tarkoittaa suurta elämänmuutosta. Se voi olla enemmän läsnäoloa läheisille, mielekkäämpi tapa tehdä työtä tai ensimmäinen askel uuden asian oppimisessa. Myös tavoitteesta luopuminen voi olla harkittu valinta.
Käsitteet selkeiksi
Vahvuudet, osaaminen ja arvot kertovat eri asioista
Osaaminen
Opittuja ja harjoiteltuja tietoja ja taitoja. Esimerkiksi keskustelun ohjaaminen tai harjoituksen suunnittelu.
Arvot
Asioita ja periaatteita, joita haluat valinnoillasi edistää. Esimerkiksi yhdenvertaisuus, läheisyys ja oppiminen.
Voit esimerkiksi osata johtaa kokousta, käyttää siinä harkitsevaisuutta ja toimia niin, että sinulle tärkeä yhdenvertaisuus toteutuu: jokainen saa mahdollisuuden tulla kuulluksi. Samalla huomioimme voimavarasi: mitä aikaa, energiaa ja tukea sinulla on käytettävissäsi?
Oivalluksesta arjen kokeiluksi
Miten mallia käytetään käytännössä?
Työskentely voi alkaa yhdestä ajankohtaisesta tilanteesta. Sinun ei tarvitse osata nimetä vahvuuksiasi tai tietää valmiiksi, mitä haluat muuttaa.
Ensin tarkastelemme, mitä tilanteessa tapahtuu ja mikä siinä on sinulle tärkeää. Tunnistamme käytettävissä olevia vahvuuksia, taitoja ja tuen tarpeita. Valitsemme yhden rajatun kokeilun ja sovimme, miten arvioimme sitä.
Esimerkki mallin soveltamisesta
Auttamisesta vastuun jakamiseen
Huomaat ottavasi yhteisissä tehtävissä helposti liikaa vastuuta.
- Tunnista: Haluat auttaa ja osaat saada asiat etenemään. Samalla omat tehtäväsi jäävät sivuun.
- Hyödynnä: Kokeilet auttamista kysymällä ja selkeyttämällä tehtävää. Sovitte yhdessä, kuka vastaa sen toteuttamisesta.
- Suuntaa: Haluat tukea muiden itsenäisyyttä ja varata aikaa myös omille tärkeille tehtävillesi.
Kokeilun jälkeen tarkastelemme, toteutuiko sovittu työnjako, jäikö omille tehtävillesi aikaa ja tarvitseeko toimintatapaa muuttaa.
Malliin voi palata uudelleen
Kokeileminen voi auttaa tunnistamaan jotakin uutta itsestäsi. Uusi suunta voi edellyttää taitoa, jota haluat harjoitella. Muuttunut elämäntilanne voi saada arvioimaan tavoitteita uudelleen. Voit aloittaa siitä kysymyksestä, joka tuntuu juuri nyt tärkeimmältä.
Tilaa kehittyä
Sinussa on jo hyvää – ja tilaa oppia uutta
Nykyinen osaamisesi tai käsityksesi itsestäsi ei määritä sitä, mihin saat tarttua. Voit vahvistaa tuttuja vahvuuksiasi ja harjoitella vähemmän käyttämiäsi toimintatapoja.
Kasvun asenne kulkee mukana tässä ajattelussa: taitojen kehittämiselle etsitään konkreettisia mahdollisuuksia. Pelkkä kehotus yrittää kovemmin ei riitä. Oppiminen voi vaatia toisenlaista keinoa, selkeämpää ohjausta, sopivampaa haastetta tai aikaa palautua.
Kaikki kokeilut eivät onnistu. Silloin katsomme, mitä tapahtui ja mitä kannattaa tehdä seuraavaksi.
Oma arvosi ei riipu onnistumisestasi tai siitä, kuinka hyvin osaat hyödyntää vahvuuksiasi. Voit tavoitella muutosta ja suhtautua itseesi myötätuntoisesti myös keskeneräisenä.
Ihminen osana yhteisöä
Myös ympäristöllä on merkitystä
Työn käytännöt, ihmissuhteet, ryhmän ilmapiiri ja käytettävissä oleva tuki vaikuttavat toimintamahdollisuuksiisi.
- Voitko vaikuttaa omaan tekemiseesi?
- Saatko riittävästi ohjausta ja mahdollisuuksia oppia?
- Koetko kuuluvasi joukkoon ja tulevasi kuulluksi?
- Ovatko odotukset ja vastuut kohtuullisia?
Jos eteneminen on vaikeaa, syytä ei etsitä automaattisesti omasta asenteestasi. Joskus tarvitaan yhteistä keskustelua, vastuun jakamista tai muutoksia toimintatapoihin.
Työyhteisössä tämä voi tarkoittaa selkeämpää työnjakoa. Urheilussa se voi tarkoittaa sopivaa haastetasoa, ymmärrettävää palautetta ja todellista mahdollisuutta osallistua. Vahvuuksien sanoittaminen ei korvaa näitä edellytyksiä.
Tutustu valmennusajatteluuni →Tutkimusta ja käytännön soveltamista
Mihin Vahvuusmatkan ajattelu perustuu?
Vahvuusmatkan malli on oma soveltava viitekehykseni, jonka taustalla ovat positiivisen psykologian, luonteenvahvuuksien ja merkityksellisyyden tutkimus. Sitä täydentävät kasvun asenteen, motivaation ja itsemyötätunnon näkökulmat.
Tunnista–Hyödynnä–Suuntaa on tapani jäsentää näitä näkökulmia käytännön työskentelyyn. Mallia ei ole tutkittu itsenäisenä menetelmänä. Taustakäsitteitä koskeva tutkimus ei sellaisenaan osoita tämän kokonaisuuden vaikuttavuutta.
Positiivinen psykologia ja merkityksellisyys
Positiivinen psykologia tutkii hyvinvointia ja myönteistä toimintaa tukevia tekijöitä yksilöiden ja yhteisöjen elämässä.
Martin Seligmanin PERMA-teoria tarkastelee hyvinvointia myönteisten tunteiden, uppoutumisen, ihmissuhteiden, merkityksellisyyden ja aikaansaamisen kautta. Se tarjoaa yhden näkökulman siihen, miksi hyvä elämä voi rakentua erilaisista asioista.
Vahvuusmatkassa tästä seuraa käytännön kysymys: mikä tekee juuri sinun elämästäsi mielekästä? Myös vaikeille tunteille ja kokemuksille on tilaa.
Luonteenvahvuudet ja niiden käyttäminen
Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin työhön perustuva VIA-luokittelu kuvaa 24 luonteenvahvuutta. Se tarjoaa käsitteitä esimerkiksi uteliaisuuden, rohkeuden, ystävällisyyden ja harkitsevaisuuden tunnistamiseen.
Vahvuusprofiilia käytetään mahdollisena keskustelun lähtökohtana. Sen rinnalle tarvitaan arjen esimerkkejä, omia havaintoja ja muiden palautetta. Kyselyn tulos ei ole pysyvä määritelmä ihmisestä eikä matala sijoitus yksin tarkoita puutetta.
Vahvuuksien käyttöön kohdistuvista harjoituksista on raportoitu myönteisiä, keskimäärin maltillisia hyvinvointivaikutuksia. Tulokset eivät tarkoita, että jokainen harjoitus auttaisi jokaista ihmistä.
VIA Institute: 24 luonteenvahvuutta
Schutte & Malouff (2019): vahvuusinterventioiden meta-analyysi
Kasvun asenne ja oppiminen
Kasvun asenne tarkoittaa käsitystä siitä, että ominaisuuksia tai kyvykkyyttä voidaan kehittää. Se ei tarkoita rajatonta kehitystä tai kaikille samanlaista päätepistettä.
Kasvun asenteeseen kohdistuvien interventioiden tulokset vaihtelevat. Tutkimuksessa on tunnistettu sekä pieniä vaikutuksia ja tutkimuslaadun ongelmia että hyötyjä tietyissä kohderyhmissä ja toteutuksissa. Koulututkimusten tuloksia ei voi siirtää sellaisinaan urheiluun.
Vahvuusmatkassa sovellan tätä näkökulmaa yhdistämällä kehittymisen mahdollisuuden konkreettiseen harjoitteluun, palautteeseen ja tukeen.
Macnamara & Burgoyne (2023): systemaattinen katsaus ja meta-analyysi
Burnette ym. (2023): kenelle ja millaisin ehdoin interventiot voivat toimia?
Motivaatio ja toimintaympäristö
Itsemääräämisteoria korostaa autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita. Ne liittyvät kokemuksiin siitä, että oma toiminta tuntuu omalta, asioita voi oppia ja toisiin ihmisiin on yhteys.
Liikuntatutkimuksessa autonominen motivaatio on ollut yhteydessä osallistumiseen. Tämä näkökulma auttaa tarkastelemaan myös ympäristöä: millaisia valinnan, oppimisen ja kuulumisen mahdollisuuksia se tarjoaa?
Teixeira ym. (2012): liikunta ja itsemääräämisteoria, systemaattinen katsaus
Itsemyötätunto ja vastoinkäymiset
Itsemyötätunto täydentää Vahvuusmatkan työskentelytapaa tilanteissa, joissa ihminen kohtaa epäonnistumisia tai omia rajojaan.
Kilpaurheilua käsittelevässä vuoden 2019 katsauksessa itsemyötätuntoon liittyi lupaavia havaintoja hyvinvoinnista ja vastoinkäymisten käsittelystä. Sen yhteys itsensä kehittämisen motivaatioon jäi epäselväksi. Sitä ei siksi pidä esitellä varmana keinona parantaa suorituskykyä.
Vahvuusmatkassa itsemyötätunto tarkoittaa käytännössä sitä, että omaa toimintaa voi arvioida rehellisesti ilman itsensä vähättelyä.
Röthlin, Horvath & Birrer (2019): itsemyötätunto kilpaurheilussa
Seuraava askel
Haluatko tutkia omaa tilannettasi yhdessä?
Ehkä kaipaat sanoja omille vahvuuksillesi. Ehkä tiedät, missä olet hyvä, mutta haluat käyttää osaamistasi toisella tavalla. Tai ehkä seuraava suunta on vielä avoin.
Mentoroinnissa voimme pysähtyä yhden sinulle tärkeän kysymyksen äärelle ja etsiä siihen käytännöllisen seuraavan askeleen.
Tutustu mentorointiinTunnista se, mitä sinussa jo on.
Hyödynnä sitä viisaasti.
Suuntaa sitä siihen, mikä on sinulle tärkeää.