Valmennuksen arjessa · 5/13 · Oppiminen
Harjoitus sujui – mitä siirtyi peliin?
Syötöt löytävät perille ja pelaajat liikkuvat oikeisiin paikkoihin. Harjoituksessa on hyvä rytmi. Seuraavassa pelissä sama asia ei kuitenkaan näy: syöttö viivästyy tai vastustaja ehtii sulkea tilan.
Mitä harjoituksessa opittiin, ja mitä minun pitää valmentajana tarkastella seuraavaksi?
Sujuminen kertoo tästä hetkestä
Soderstrom ja Bjork erottavat katsauksessaan harjoittelun aikaisen suorituksen ja pitkäkestoisemman oppimisen [1]. Sujuvuus ei yksin osoita, säilyykö taito tai voiko sitä soveltaa uudessa tilanteessa. Myöskään pelkkä vaikeus ei todista harjoituksen hyödyllisyyttä.
Haluan palata harjoiteltuun asiaan myöhemmin. Löytyykö ratkaisu ilman ohjettani? Entä erilaisen vastustajan kanssa? Näin arviointi jatkuu yksittäisen onnistumisen yli.
Mikä tilanteessa muuttui?
Kuvitellaan syöttöharjoitus, jossa vastaanottaja tietää ennalta, mistä kiekko tulee ja minne hän sen jatkaa. Hän voi keskittyä tarkkuuteen ja rytmiin. Pelissä pitää lisäksi tunnistaa vapaa suunta ja päättää, kannattaako syöttää vai edetä itse.
Voin lisätä harjoitukseen puolustajan, joka sulkee yhden vaihtoehdon. Pelaajan pitää nyt havaita, mikä jää käyttöön. Kaikkia pelin vaatimuksia ei tarvitse lisätä kerralla.
Causerin ja Fordin tutkimuksessa samankaltaisten pelien harrastajilla havaittiin päätöksentekotaitoon liittyvää siirtovaikutusta jalkapallon videotestissä [2]. Tutkimus ei osoita taidon toteutuvan suoraan oikeassa pelissä. Se auttaa kuitenkin kysymään, mitkä harjoituksen vaatimukset muistuttavat tavoiteltua pelitilannetta.
Katson tapahtumaketjua
Syöttö voi epäonnistua hyvästä havainnosta huolimatta. Kiekoton pelaaja voi tarjota oikeaan aikaan tukea saamatta syöttöä. Haluan huomata tällaiset teot ja erottaa havainnoinnin toteutuksesta.
Voin sanoa: ”Katsoit ennen kiekon saamista ja löysit vapaan pelaajan. Harjoitellaan vielä ajoitusta.” Palaute nimeää edistymisen ja seuraavan kohteen.
Jos kannustan harjoituksissa omiin ratkaisuihin, myös pelipalautteeni pitää antaa niiden opettelulle tilaa. Uuden taidon käyttäminen voi olla aluksi epävarmaa.
Seuraan yhtä asiaa pidempään
Voin valita muutamaksi viikoksi yhden tarkastelukohteen, kuten katsomisen ennen kiekon saamista. Havainnoin sitä tutussa tehtävässä, peliharjoituksessa ja ottelussa. Palaan myös pelaajan omaan kokemukseen.
Tavoitteena on ymmärtää, missä osaaminen toimii ja millaista tukea vielä tarvitaan. Hyvästä harjoituksesta saa iloita ja jatkaa samalla uteliaana eteenpäin.
Lähteet ja tausta
- Soderstrom, N. C. & Bjork, R. A. (2015). Learning Versus Performance: An Integrative Review. Perspectives on Psychological Science, 10(2), 176–199.Tutkimuskatsaus; tässä käytetty kustantajan tiivistelmää.
- Causer, J. & Ford, P. R. (2014). “Decisions, decisions, decisions”: transfer and specificity of decision-making skill between sports. Cognitive Processing, 15, 385–389.Alkuperäistutkimus; käytetty kustantajan tiivistelmää. Videotesti ei mittaa ratkaisun toteuttamista oikeassa pelissä.
Valmennusfilosofinen kirjoitus. Esimerkkitilanteet ovat kuvitteellisia; käytännön ratkaisut ovat kirjoittajan sovelluksia.