Valmennuksen arjessa · 3/13 · Oppiminen

Mistä tiedän, että harjoitus on sopivan vaikea?

Jaakko Räty · Vahvuusmatka

Yksi onnistuu lähes joka yrityksellä. Toinen ponnistelee ja löytää välillä ratkaisun. Kolmas ei oikein pääse tehtävään mukaan. Kaikki tekevät samaa harjoitusta, mutta sen asettama haaste on erilainen.

Harjoitussuunnitelma antaa lähtökohdan. Pelaajien toiminta kertoo, miten se kohtaa heidän valmiutensa.

Tehtävän vaikeus on myös henkilökohtainen

Kalajan esittelemä Guadagnolin ja Leen challenge point -viitekehys tarkastelee vaikeutta suhteessa tehtävään, suorittajan osaamiseen ja harjoitusolosuhteisiin [1]. Käytän sitä ajattelun apuna, en yleispätevänä onnistumisprosenttina.

Kuvitellaan kahden hyökkääjän ja yhden puolustajan harjoitus. Yksi pelaaja käsittelee kiekkoa ja seuraa samalla puolustajaa. Toinen tarvitsee kiekon hallintaan lähes kaiken huomionsa. Syöttöpaikka ehtii sulkeutua ennen kuin hän huomaa sen.

Jos tavoitteena on paikan tunnistaminen, voin antaa enemmän aikaa tai muuttaa puolustajan lähtöpaikkaa. Taitavammalle voin lisätä painetta. Yhteinen tavoite säilyy, vaikka ehdot vaihtelevat.

Virheestä pitää saada otetta

Kiekonmenetys voi johtua myöhäisestä havainnosta, epätarkasta toteutuksesta tai epäselvästä ohjeesta. Haluan tarkastella myös yritystä, en vain lopputulosta.

Kysyn tarvittaessa, mitä pelaaja huomasi. Katson useamman tilanteen ennen johtopäätöstä. Yksittäinen epäonnistuminen ei vielä tee tehtävästä liian vaikeaa. Jos pelaaja ei toistuvasti pääse alkuun, vastuu harjoituksen muuttamisesta kuuluu minulle.

Decin ja Ryanin kuvaama kyvykkyyden kokemus [2] saa minut etsimään kohtaa, jossa pelaaja voi huomata oman toimintansa vaikuttavan. Tavoitteena on yritys, jolla on hänelle ymmärrettävä suunta.

Muutan yhtä asiaa ja katson

Vaikeuttaminen ei ole jokaisen onnistumisen automaattinen seuraus. Tutun asian tekemisellekin voi olla tarkoitus. Kysyn, mitä tällä jaksolla harjoittelemme ja tarvitaanko sen edistämiseen uusi haaste.

Voin lisätä aikaa, pienentää tilaa, muuttaa vastustajan toimintaa tai rajata tavoitetta. Kun muutan yhtä asiaa kerrallaan, minun on helpompi nähdä muutoksen vaikutus. Tarvittaessa palaan helpompaan versioon.

Haluan myös huomata, mikä jo toimii: ”Löysit vapaan pelaajan. Kokeillaan seuraavaksi saada syöttö lähtemään aikaisemmin.” Sen jälkeen pelaaja tarvitsee uuden mahdollisuuden yrittää.